Katajan linja

 

Jonkin aikaa Joensuun Katajan pääpainopiste on ollut tapahtuminen järjestäminen. Näin oli varsinkin viime vuonna, kun isoja tapahtumia oli neljä kappaletta. Kesän tapahtumien jälkeen oli aika paneutua nuorisovalmennuksen ja valmennuksen suunnitelmallisuuteen.

Kutsuin kasaan ihmisiä, joilla uskoin olevan näkemystä, kokemusta, koulutusta ja kiinnostusta kehittää ”Katajan linjaa”. Ryhmässä on entisiä ja nykyisiä valmentajia, huippu-urheilijoita, ohjaajia ja opettajia, miehiä ja naisia, isiä ja äitejä. Tämä ryhmä on kokoontunut muutaman kerran ja ollut yhteydessä sähköisesti useaan otteeseen.
Terveysalan koulutuksen omaavana päähäni on piirtynyt tarve siitä, että kaikella tekemisellä on joku näyttöön perustuva pohja. Tästä syystä kävin läpi nykytutkimusta ja koottua tietoa nuoren urheilijan kehityksestä ja harjoitettavuudesta. Tämän kierroksen läpi kokosin ajatuksia ja esimerkkejä tälle edellä mainitulle ohjausryhmälle, jonka kanssa linjaa muokattiin ja väännettiin käytännön ja ryhmän kokemuksen mukaiseksi.

Nyt kun vuosi on alkanut, on aika käydä läpi mihin kaikkeen tämä muutos on vaikuttanut.

 

Harjoituksen koostumus

Yleistaitojen ja lajitaitojen harjoittelun painottuminen ja ajoittuminen eri ikävaiheissa. Hakkarainen, H. Valmentaja-lehti 1/2007.

Yleistaitojen ja lajitaitojen harjoittelun painottuminen ja ajoittuminen eri ikävaiheissa. Hakkarainen, H. Valmentaja-lehti 1/2007.

Nykytutkimuksen mukaan lapset ja nuoret tarvitsevat ennen 10–12 ikävuottaan selkeästi enemmän yleistaitoharjoittelua kuin varsinaista lajiosaamista. Tämä tarkoittaa, että Katajan harjoituksissa tulemme keskittymään näinä ikävuosina seuraaviin asioihin:

Yleistaitoihin kuuluvat myös perusominaisuuksien (nopeus, voima, kestävyys, liikkuvuus, motoriikka…) kehittäminen.
Osa lapsista ja vanhemmista haluaisi, että varsinaista lajiharjoittelua olisi enemmän. Tämä ei kuitenkaan ole täysin linjassa tutkimustiedon kanssa. Edellä mainittuja ominaisuuksia voi silti harjoittaa myös yleisurheilunomaisesti. Ja yleistaitojen listaa lukiessaan voi myös huomata, että yleisurheilu on loistava väline kehittää näitä taitoja.


Kun ylitetään tuo 10–12 ikävuoden raja, alkaa lajitaidot painottua enemmän. Toki tähän mennessä on täytynyt perustekniikka oppia hyvin, mutta varsinainen lajitaidollinen harjoittelu alkaa vasta tässä vaiheessa. Tämä antaa pohjaa nuorena harrastetun monipuolisen liikunnan hyödyistä muiden lajien ja elimistön suotuisan fyysisen kehityksen tukena

Fyysisten ominaisuuksien herkkyyskaudet ja painopistealueet eri ikävaiheissa. Hakkarainen H. ym. 2008.

Fyysisten ominaisuuksien herkkyyskaudet ja painopistealueet eri ikävaiheissa. Hakkarainen H. ym. 2008.

Kauan on puhuttu herkkyyskausista ja parhaasta iästä vastaanottaa tietynlaista harjoittelua. Tämä on erittäin yksilöllistä, mutta tällaisen linjan luomisessa on pakko mennä ”kultaista keskitietä”. Tarkoituksenamme kuitenkin on, että valmentajamme ja ohjaajamme koulutetaan huomaamaan eroavaisuuksia. Näin saisimme ne kehityksessä edellä olevat fyysistä ikäänsä vastaavaan harjoitusryhmään. Kronologinen ikä ei nimittäin kovin usein täysin vastaa fyysistä ikää. Henkinen ikä on sitten vielä asia erikseen, joten emme paini helppojen asioiden keskellä.

Yllä olevasta voi suuntaa-antavasti todeta erilaisten ominaisuuksien harjoitettavuuden ja painotustärkeyden kussakin ikäluokassa aina aikuissarjoihin asti. Mitä paksumpi palkki, sen tärkeämpää kyseisen ominaisuuden harjoittelu kussakin ikävaiheessa on.

Kuten kuvasta näkyy, on aerobinen peruskestävyys erittäin isossa osassa koko ihmisen lapsuus- ja nuoruusiän. Se luo pohjaa sille, että voi harjoitella muita ominaisuuksia kovasti sitten kun sen aika on. Myös motoriset perustaidot pitäisi olla hyvin hanskassa ennen 17 ikävuotta. Tämän jälkeen niiden harjoitettavuus alkaa heikentyä. Voimaharjoittelun määrä ja sen suuntaaminen kehittyy aikuisikään asti. Nopeuskestävyysharjoitteluun eli hapottaviin vetoihin mennään sitten vasta murrosiän selkeästi ollessa käynnissä.

Harjoitusmäärät

Jonkin verran on tullut ihmettelyä siitä, miksi Kinkka-ryhmän (9-10v) harjoituskertojen määrää laskettiin vuoden vaihteessa. Syy tähän on osittain tuossa yläpuolella. 9-10-vuotiaille on erittäin suotuista harjoitella monipuolisesti. Vaikka pyrimme monipuolistamaan ja kehittämään harjoittelua kaiken tämän kattavaksi, annamme näin nuorille lapsille mahdollisuuden harrastaa myös muutakin lajia. On se sitten urheilua tai jotain täysin muuta.

Jos 9-vuotias käy kolme kertaa yleisurheiluharkoissa ja päälle kaksi kertaa jalkapallossa ja kerran pianotunnilla, jää vapaalle liikkumiselle ja leikkimiselle melko vähän aikaa. Myös perheen yhdessäololle ja levolle pitää olla aikaa. Kukaan ei toki kiellä omatoimisesti lajien ja ominaisuuksien harjoittelua.

Usein seurat kilpailevat junioreista, eivätkä haluaisi niiden menevän muihin lajeihin. Me seurana suosittelemme muidenkin lajien kokeilua. Miksi? Siksi, että viime vuosien arvokisamenestyjät yleisurheilussa omaavat monipuolisen lajitaustan. Jukka Keskisalolla jalkapallo, Olli-Pekka Karjalaisella uinti, Tommi Evilällä jalkapallo, monella keihäsmiehellä ja -naisella lentopallo. Rohkeasti siis kokeilemaan kaikkia lajeja. Kehitetään ominaisuudet monipuolisiksi ja valitaan sitten lopuksi se yleisurheilu.

Ulkoliikunta

Ensi viikosta lähtien pitäisi kaikilla yleisurheilukouluilla alkaa ulkoverryttelyt. Ryhmät siis käyvät aloittamassa harjoituksen pihalla. Pyrkimys on tällä noin 20min kestävällä ulko-osiolla lisätä nuorena aerobisen liikunnan määrää, ja tätä kautta luoda pohjaa muulle harjoittelulle.

Kaikkien mielestä tämä ei välttämättä ole aluksi mukavaa. Se saattaa myös lisätä harjoituksiin mukaanotettavien varusteiden määrää. Mutta näin sitä kuitenkin mennään. Katajan yleisurheilukoulut eivät voi olla lähes ainut Mehtimäellä harjoitteleva ryhmä, joka EI käy pihalla alkuverryttelyssä. Vaatimustaso nousee → kunto nousee → taso nousee.

Kilpaileminen

Joensuun Kataja on ennen kaikkea ollut kilpaurheiluseura. Sitä se on myös jatkossa. Siksi tavoitteena on saada kaikille yli 7-vuotiaille kilpailukokemuksia. Kilpailu on luonnollista. Näin ollen Katajan Linjaan kuuluu se, että kilpaillaan. Tästä syystä varsinkin KILPA-ryhmässä olevia nuoria painotetaan kilpailemaan. Ryhmän nimi jo velvoittaa siihen.

Osalle ihmisistä sanat ”kilpailu” ja ”voittaminen” yhdistettynä liikunnan harrastamiseen kalskahtavat korviin välteltävänä asiana. Tämä on hiukan outoa sillä nyky-yhteiskunnassa kilpailua, pärjäämistä ja voittamista painotetaan joka sektorilla. Koulutuksessa pitää pärjätä ja olla hyvä, jotta pääsee haluamalleen opintouralle. Tehokkain ja parhaalla CV:llä varustettu hakija on etulyöntiasemassa työnhaussa. Lähes kaikissa tv-ohjelmissa voittaminen ja pärjääminen ovat koko idean taustalla. Puhumattakaan erilaisista kännykkä- ja tietokonepeleistä.

Urheilu-ura ohjaa päämäärätietoiseen, pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen toimintaan. Se kasvattaa henkistä kapasiteettia kestämään pettymyksiä, mutta myös menestyksen hetkiä. Yksilöurheilussa ollaan kaiken lisäksi tilivelvollisia useimmiten vain itselleen, joten vastuu omasta tekemisestä näkyy suoraan tuloksissa.

Vaikka vain pieni osa uskaltaa ottaa tietoisen riskin satsata urheiluun täysillä tullakseen huipuksi, antaa urheilu-ura paljon eväitä elämään vaikkei urheilijasta koskaan tulisi edes Suomen mestaria. Niistä ”ei niin hyvistä”-urheilijoista voi sitten tulla hyviä kesätyöohjaajia, valmentajia, seuratyöntekijöitä ja mikseipä vaikka toiminnanjohtajia. Urheilutausta on joka tapauksessa pelkkää plussaa. Unohtamatta tietenkään liikunnan merkitystä fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin, joka on todistettu jo monet kerrat. Näin ollen seuran johdon tavoitteena on lisätä pienten ns. viikkokisojen määrää. Tarkoituksena on totuttaa lapset, nuoret, vanhemmat ja ohjaajat kisailuun ja kilpailuissa toimitsijana olemiseen.

Ohjaajien koulutus

Ohjaajien hankkiminen on urheiluseurojen ongelma ollut varmaankin jo vuosikymmenten ajan. Tällä hetkellä meidän ohjaajatilanne on verraten hyvä. Meillä on innokkaita ohjaajia ja heitä on suunnilleen riittävästi. Osa heistä on hyvinkin ammattitaitoisia, tuoreemmista ohjaajista tehdään ammattitaitoisia. Rekrytoinnissa on nyt vaadittu ohjaajien kehittymis- ja kouluttautumishalu, sekä pyritty sellaisiin työsopimuksiin, että ohjaajat ovat seurassa mahdollisimman pitkään.

Ohjaajien koulutuksista on tehty ohjaajille ilmaista. Koulutuksista on tehty kalenteri, jotta kaikki joutuvat/saavat oppia uutta tai kertaamaan taitojaan. Omallakin ajalla suositellaan kouluttautumista ja siihen tapauskohtaisesti annetaan myös taloudellista tukea. Päämääränä tässä on se, että haluamme olla tulevaisuudessa seura, jossa on paras nuorisovalmennus.

Osa ohjaajista on väkisinkin kokemattomampia kuin toiset. Annamme kaikille ohjaajille mahdollisuuden virheisiin, mutta tästä eteenpäin myös valvomme ja seuraamme ohjaus- ja valmennustilanteita säännöllisesti. Tätä työtä tekevät seuran valmennusjohto Jarkon ja Jaanan toimesta, mutta myös muut em. ohjausryhmään kuuluvat ihmiset. Näin saadaan kattavaa tietoa kentältä, ja pystymme kehittämään nuorisovalmennusta parem… parhaaseen suuntaan.

Hinnoittelu

Jälleen kerran yleisurheilukoulujen lukukausimaksujen nosto johtuu pääosin tästä. Hintoja päivitettiin vastaamaan tämän hetken kuluja. Teimme laajaa tutkimusta muista Suomen yleisurheiluseuroista ja heidän harjoitusmaksuistaan. Vaikka hinnat nousivat, voimme edelleen todeta olevamme yksi Suomen edullisimmista seuroista harjoitusmaksujen suhteen. Tähän mahdollisuuden antaa osittain Joensuun Katajan yleisurheilun tukisäätiö, joka on yli 40 vuotta tukenut Katajan yleisurheilun toimintaa.

Maksujen nosto tarkoittaa myös parempaa koulutusta ohjaajille. Muutimme palkkaussysteemin koulutussidonnaiseksi. Tiedostamme sen, että kouluttautumaton ohjaaja voi olla parempi kuin koulutettu. Silti emme usko, että tälle ”kouluja käymättömälle” ohjaajalle lisäkoulutus on pahitteeksi. Näin rohkaisemme ohjaajia kouluttautumaan ja samalla varmistamme sen, että yleisurheilukoulujen opetuksen taso on korkealla ja se on laadukasta. Laatu usein maksaa hiukan enemmän, mutta ainakin yhtä usein se korkeampi hinta myös takaa paremman lopputuloksen. Jos ostat halvan ja hyvän auton, joudut ostamaan niitä kaksi.

Loppusanat

Katajan Linja on nyt ottanut ensiaskeleensa. Se ei varmasti ole vielä valmis, mutta prototyyppivaiheessa. Tästä eteenpäin mennään näillä eväillä. Eväiden laatua matkan varrella valvoo kentän tasolla valmennuspäällikkö Jarkko Kumpulainen ja nuorisopäällikkö Jaana Sorjonen, muiden ollessa silloin tällöin valvomassa.
Kuten aina ennenkin – palautetta saa antaa.